Kuva: Wallpaperflare.com

Jalkapallon EM-kisojen ensimmäinen kierros on nyt kokonaisuudessaan pelattu, ja myös toinen kierros on saatu käyntiin eilisten ottelujen johdosta.

Turnauksen alku on nostanut esiin lukuisia mielenkiintoisia pelillisiä elementtejä. Yksi näistä on todella monen joukkueen käyttämä kolmen topparin linja. Avauskierroksella 24 joukkuetta pelasi yhteensä 12 ottelua, ja näissä jopa kymmenen joukkuetta käytti kolmen topparin puolustuslinjaa.

Vielä kymmenen vuotta sitten kolmen linjalle olisi kansainvälisissä jalkapallopiireissä lähinnä naureskeltu. Kolme topparia ja hyökkäävät wing-backit, mikä yleensä puolustettaessa muuttuu viiden miehen linjaksi, oli yleisessä narratiivissa äärimmäisen puolustusvoittoinen ryhmitys.

Vuoden 2012 EM-kisojen ensimmäisellä ottelukierroksella vain yksi joukkue käytti viiden miehen alakertaa. Vuoden 2016 lopputurnauksessa sama lukema oli kaksi. Huomionarvoista on myös se, että molemmissa kisoissa yksi kolmea topparia peluuttanut maa oli Italia, josta kolmen alakerran voidaan sanoa olevan peräisi. Kaksissa EM-kisoissa siis vain yksi joukkue Italian lisäksi peluutti kolmen tai viiden miehen linjaa.

Tänä kesänä kolmea topparina on hyödyntänyt jo yli 40 prosenttia lopputurnauksen joukkueista. Jalkapalloevoluution muutos viime EM-kisoista tähän päivään on ollut merkittävä – ja hämmentävän nopea.

Enää kolmen miehen alakertaa ei nähdä vain puolustusvoittoisena taktiikkana, vaan ymmärretään, kuinka kolme topparia auttaa pelin avaamisessa ja tilojen täyttämisessä sekä omalla puolustusalueella että keskikentällä.

Lähtökohtaisesti usean joukkueen käyttämä 3-5-2 antaa joukkueelle määrällisen ylivoiman kentän keskikaistoille, kun sekä puolustuksessa että keskikentällä on kolme pelaajaa. Lisäksi joukkue saa yhden kärjen sijasta kaksi hyökkääjää, joista toinen voi pelata alempana ja tukea keskikentän pelinrakentelua. Koostumus onkin loistava silloin, jos joukkue odottaa pitävänsä palloa ja haluaa ylimiehittää keskustan.

Toisaalta sama koostumus toimii myös vastahyökkäyksissä vahvan keskikentän, nousevien wing-backien ja kahden kärjen ansiosta. Hyökätessä joukkueelle on yhden kärjen sijasta kaksi hyökkääjää tekemässä juoksuja pystyyn, minkä lisäksi wing-backit pitävät huolen leveydestä. Tarvittaessa muoto taipuu jopa neljän miehen hyökkäyslinjaksi, mikä auttaa luomaan ylivoimia laidoille. Tätä variaatiota käyttää muun muassa Suomen maajoukkue.

Prässipelaamisessa puolestaan viiden miehen keskusta (kolme keskikenttäpelaajaa plus hyökkääjät) on lähes voittamaton yhdistelmä, minkä lisäksi kolme topparia tuo ylimääräisen annoksen turvaa oman puolustusalueen puolustamiseen.

Ryhmitys tarvitsee toimiakseen pallollisesti etevät topparit sekä äärimmäisen laadukkaat ja juoksuvoimaiset wing-backit, mutta toimiessaan tämä muodostelma on käsittämättömän kokonaisvaltainen.

Kolmen topparin linja on tullut jäädäkseen.