Mikä maa voittaa jalkapallon EM-kisat?

Jalkapallon EM-kisojen pudotuspelihistoria

Jalkapallon Euroopan-mestaruudesta (European Football Championship) on taisteltu aina vuodesta 1960 lähtien. Kaksi ensimmäistä kertaa kisa tosin järjestettiin nimellä ”European Nations’ Cup”. Vuosina 1960–1980 varsinaiseen lopputurnaukseen pääsi ainoastaan neljä maata, jotka valittiin useiden karsintaotteluiden kautta. Näistä neljästä maasta myös valittiin varsinaisten otteluiden ja finaalien järjestäjämaat. Kisarakenne oli toisin sanottuna ennen hyvin erilainen kuin mitä se on esimerkiksi vuoden 2021 EM-kisoissa.

Ensimmäiseen, vuonna 1960 pelattuun turnaukseen otti osaa ainoastaan 17 valtiota. Kun sitten vielä Espanjakin vetäytyi kisoista ennen otteluaan Neuvostoliittoa vastaan, oli jäljellä enää varsinaiset 16 joukkuetta. Finaali näissä EM-kisoissa pelattiin Ranskassa, jossa isäntämaa hävisi välieräottelunsa Jugoslavialle lukemin 4–5. Tappio oli erityisen kirvelevä, sillä Ranska johti peliä tilanteessa 4–2 vielä 15 minuuttia ennen loppuvihellystä. Ensimmäinen mestaruus päätyi tästä huolimatta Neuvostoliitolle, joka päihitti Jugoslavian finaalissa jatkoajalla lukemin 2–1. Ottelun sankariksi nousi Neuvostoliiton Viktor Ponedelnik, joka ampui ratkaisumaalin.

Seuraavan kerran EM-kisat – tai European Nations’ Cup – pelattiin vuonna 1964. Nämä olivat ensimmäiset kisat, joissa rakas länsinaapurimme Ruotsi oli mukana. Ruotsi kohtasi Norjan ennakkokarsinnassa ja voitti ottelunsa 3–1. Kuudentoista parhaan joukossa Ruotsi pelasi aluksi tasan Jugoslaviaa vastaan ja voitti sitten maiden toisen kohtaamisen niukasti 3–2. Puolivälierissä Ruotsi jäi Neuvostoliiton punakoneen alle. Välierissä Neuvostoliitto jyräsi vielä Tanskan 3–0, mutta päätösottelussa hallitseva mestari joutui luopumaan valtaistuimestaan Espanjan voittaessa ottelun 2–1.

Vuoden 1968 turnausta varten UEFA toi karsintoihin mukaan lohkovaiheen. Yhteensä karsintalohkoja oli kahdeksan, ja voittaja jokaisesta niistä pääsi etenemään turnauksen puolivälieriin. Suomi osallistui karsintoihin ensimmäisen kerran, eikä voittanut yhtäkään kuudesta karsintaottelustaan. Samoin kuin aiemmissakin turnauksissa, puolivälierät pelattiin tuplana ja niiden voittajat pääsivät pudotuspeleihin. Italia voitti puolivälieräottelunsa Bulgariaa vastaan, ja EM-kisojen finaalit päädyttiin pelaamaan Italiassa. Italia ja Jugoslavia pelasivat päätösottelun alun perin tasan 1–1, mutta toisin kuin tänä päivänä, tasan myös päättyneen jatkoajan jälkeen ei luvassa ollutkaan rangaistuslaukauskilpailua, vaan ottelu pelattiin sääntöjen mukaisesti uudestaan kaksi päivää myöhemmin. Uusinnassa Italia voitti Jugoslavian 2–0 ja vei näin ollen nimiinsä ensimmäisen mestaruutensa.

Myös vuonna 1972 Suomi jäi karsinnoissa ilman voittoja. Hallitseva mestari Italia puolestaan hävisi puolivälierässä Belgialle, joka pääsi näin ollen välieriin kohtaamaan Länsi-Saksan. Tässä välieräottelussa Saksan Gerd Müller maalasi kahdesti ja jätti Belgian taakseen lukemin 2–0. Länsi-Saksa vei lopulta ensimmäisen mestaruutensa voittamalla vielä päätösottelussa Neuvostoliiton vaikuttavasti lukemin 3–0.

Vuosi 1976 oli jo kolmas Suomen karsintavuosi – ja kolmas kerta, kun Suomelle jäi muistoksi kuusi tappiota. Kisan finaalit pelattiin Jugoslaviassa, ja ensimmäistä kertaa Euroopan-mestaruus ratkesi rangaistuslaukausten jälkeen. Päätösottelussa Tsekkoslovakia sai potkaistua sisään kaikki viisi rankkariaan ja onnistui näin ollen voittamaan hallitsevan mestarin Länsi-Saksan.

Vuonna 1980 jalkapallon EM-kisojen pudotuspelit pelattiin ensimmäistä kertaa lohkomuotoisena. Suomi sai kuudesta karsintaottelustaan ensimmäiset kaksi voittoaan. Isäntämaa Italia puolestaan valittiin kisoihin suoraan ilman karsintoja. Lopputurnaus koostui kahdesta neljän joukkueen lohkosta. Näiden lohkojen voittajat – Länsi Saksa ja Belgia – kohtasivat toisensa päätösottelussa. Länsi-Saksa voitti kyseisen ottelun 2–1.

Vuonna 1984 Euroopan-mestaruuskisat pelattiin Ranskassa. Suomi ei voittanut yhtäkään karsintaottelua. Toisin kuin aiemmin, UEFA päätti tällä kertaa tuoda välierät mukaan pudotuspeleihin. Isäntämaa Ranska voitti mestaruuden päihittämällä Espanjan päätösottelussa. Sankariksi nousi Ranskan Michel Platini, joka maalasi turnauksessa peräti yhdeksän kertaa – ja kerran näistä loppuottelussa Espanjaa vastaan.

Vuoden 1988 EM-kisat muistetaan ennen kaikkea hollantilaisen Marco van Bastenin upeasta volley-maalista päätösottelussa Neuvostoliittoa vastaan. Hollanti voitti tuolloin ensimmäisen Euroopan-mestaruutensa lukemin 2–0. Suomi puolestaan voitti yhden kuudesta karsintaottelustaan.

Vuonna 1992 Ruotsi pääsi ensimmäistä kertaa pudotuspeleihin kisaisännyyden myötä. Suomi voitti yhden kahdeksasta karsintaottelustaan. Jugoslavia puolestaan pääsi karsinnotojen kautta mukaan, mutta joutui vetäytymään pois kisoista maassa käydyn sisällissodan vuoksi. Tanska pääsi ottamaan Jugoslavian paikan ja pelasi ensimmäisen EM-turnausottelunsa Englantia vastaan tasan 0–0.  Ruotsi kaatui Saksalle välieräottelussa 3–2. Päätösottelussa kohtasivat Saksa ja Tanska, ja Tanska onnistui yllättämään kaikki voittamalla ottelun 2–0.

Vuoden 1996 EM-kisoissa pudotuspelit laajennettiin 8 joukkueesta 16 joukkueeseen. Kunkin lohkon kaksi parasta eteni puolivälieriin. UEFA lisäsi turnaukseen kultaisen maalin säännön, jonka mukaisesti jatkoajalla tehty yksittäinen maali pystyi päättämään ottelun. Päätösottelussa edellisen vuoden hopeamitalisti Saksa sai kostonsa Tsekkiä vastaan lukemin 2–1. Oliver Bierhoff onnistui laukomaan kultaisen maalin jatkoajalla 95 minuutin kohdalla. Suomi voitti kymmenestä karsintaottelustaan peräti viisi, mutta se ei aivan riittänyt kisoihin pääsyyn.

Vuonna 2000 EM-kisoilla oli ensimmäistä kertaa kaksi samanaikaista isäntämaata. Turnaus pelattiin Hollannissa ja Belgiassa. Ruotsi pääsi ensimmäistä kertaa pudotuspeleihin karsinnan kautta, kun taas Suomi voitti ainoastaan kolme kahdeksasta karsintaottelustaan. Ranska ja Italia kohtasivat päätösottelussa, jossa Italian 1–0-voitto näytti jo varmalta, kunnes Ranska onnistui maalinteossa lisäajalla kolmen minuutin kohdalla. Lopulta ottelu ratkesi jatkoajalla David Trezeguet’n kultaisella maalilla.

Vuoden 2004 kisat pelattiin Portugalissa. Suomi voitti kolme kahdeksasta karsintaottelustaan. Ruotsi hävisi puolivälierissä rankkareilla Hollannille. Päätösottelussa isäntämaa Portugali koki karvaan pettymyksen, kun Kreikan Angelos Charisteaksen maali jäi ottelun ainoaksi. Kreikkalaisille tämä oli historian ensimmäinen mestaruusvoitto.

Vuonna 2008 Suomi voitti kuusi peräti 14 karsinaottelustaan. Kisat järjestettiin Sveitsissä ja Itävallassa, ja mukaan lopputurnaukseen pääsi jo 16 valtiota. Päätösottelussa Espanjan Fernando Torres teki ottelun ainoan maalin Saksaa vastaan.

Vuonna 2012 EM-kisat järjestettiin Puolassa ja Ukrainassa. Suomi voitti kolme kymmenestä karsintaottelustaan. Päätösottelussa Espanja onnistui puolustamaan mestaruuttaan voittamalla Italian murskalukemin 4–0.

Ranska pääsi isännöimään EM-kisoja jo kolmannen kerran vuonna 2016. UEFA kelpuutti lopputurnaukseen mukaan nyt jo 24 joukkuetta. Suomi voitti jälleen kolme kymmenestä karsintaottelustaan. Päätösottelussa Portugali voitti isäntämaa Ranskan 1–0 jatkoajalla. Mielenkiintoisena anekdoottina Portugalin todellinen supertähti Cristiano Ronaldo loukkaantui jo ottelun alkuminuuteilla ja joutui näin ollen olemaan sivussa valtaosan ottelusta. Tämä ei kuitenkaan hieman yllättäen romuttanut Portugalin mestaruushaaveita.

Mitkä maat ovat voittaneet jalkapallon EM-kisat?

1960 – Neuvostoliitto
1964 – Espanja
1968 – Italia
1972 – Länsi-Saksa
1976 – Tsekkoslovakia
1980 – Länsi-Saksa
1984 – Ranska
1988 – Hollanti
1992 – Tanska
1996 – Saksa
2000 – Ranska
2004 – Kreikka
2008 – Espanja
2012 – Espanja
2016 – Portugali

Onko yleistä, että isäntämaa voittaa kisat?

Isäntämaa on onnistunut voittamaan jalkapallon EM-kisat kolme kertaa. Ensimmäisen kerran tässä onnistui Espanja vuonna 1964, sitten Italia vuonna 1968 ja viimeksi Ranska vuonna 1984.

Onko Suomi koskaan voittanut EM-kisoja?

Vuoden 2021 EM-kisat ovat ensimmäiset, joiden lopputurnaukseen Suomi pääsi mukaan. Nähtäväksi jää, miten hyvin Huuhkajat pärjäävät kisoissa.