Betsson

Kuva: Bildbyrån

Huuhkajien päävalmentaja Markku Kanerva julkaisi tiistai-iltana Suomen lopullisen joukkueen ensi viikolla alkaviin miesten jalkapallon EM-kisoihin. Kisajoukkue oli monella tapaa odotettu, mutta mukaan mahtui myös muutama mielenkiintoinen yllätys, jotka saattavat paljastaa sen, millä taktiikalla Kanerva alkulohkon peleihin lähtee.

Potentiaalia, ei varmuutta

Huuhkajien kisajoukkueessa on Uefan sääntöjen mukaan 23 kenttäpelaajaa ja kolme maalivahtia. Kenttäpelaajista kymmenen on merkattu puolustajiksi ja loput joko keskikenttäpelaajiksi tai hyökkääjiksi.

Jo etukäteen oli tiedossa, että sekä Jasse Tuomisen että Rasmus Karjalaisen kisat jäävät loukkaantumisten takia väliin, joten valinnanvaraa hyökkäyksessä oli lopulta yllättävän vähän. EM-leirityksen aikana maajoukkuedebyyttinsä saanut Jasin Assehnou ei ollut koskaan realistinen uhka pidempään maajoukkueen ringissä mukana olleiden pelaajien kisapaikalle.

Puolustuksen suhteen sen sijaan valinnanvaraa oli, ja Kanerva yllättyi meidät kaikki nostamalla kisajoukkueeseen melko mielenkiintoisen nimen. Vasta keväällä maajoukkuerinkiin noussut Robert Ivanov sai paikan kisajoukkueesta ennen vuosikausia Kanervan luottopelaajiin kuulunutta Juhani Ojalaa.

Ojalan putoaminen oli yllätys myös sikäli, että Kanerva nimesi joukkueeseensa loukkaantumisten takia viimeksi maajoukkueessa syksyllä 2019 pelanneen Sauli Väisäsen.

Sekä Väisäsen että Ivanovin potentiaali on kuitenkin Ojalaa korkeammalla. Ojalan kohdalla Kanerva tietää tasan tarkkaan mitä saa, eikä 31-vuotiaan topparin jalkanopeus olisi välttämättä ollut riittävällä tasolla Euroopan huippumaita vastaan. Väisäsen ja Ivanovin suoritusvarmuus ei ole yhtä korkealla tasolla, mutta parhaimmillaan kumpikin on Ojalaa parempi pelaaja.

Kanerva siis maksoi potentiaalista suoritusvarmuudella. Samaa kaavaa noudattaa Nikolai Alhon valinta Albin Granlundin sijasta. Granlund on kaksikosta huomattavasti luotettavampi ja varmempi puolustuspäähän, mutta Alholla on kyky otteluita ratkoviin yksilösuorituksiin.

Vaikuttaa siltä, että Kanerva halusi maksimoida huuhkajalauman potentiaalin, vaikka joutuisikin sen takia ottamaan riskejä. Kisajoukkueessa oikean puolustajan paikalle on nyt tarjolla Alhon lisäksi Pyry Soiri, eikä kaksikosta kumpikaan ole varsinaisesti vakuuttanut puolustuspään pelaajana. Granlund olisi tarjonnut paikalle varmuutta, mutta se ei Kanervalle tällä kertaa riittänyt.

Tavallaan päävalmentajan päätös on toki järkevä. Vaikka muuta olisikin mukava väittää, eivät Huuhkajat lähde kisoihin todennäköisenä pudotuspelijoukkueena. Siksi joukkue tarvitsee kaiken mahdollisen avun, jotta se voi haaveilla neljännesvälieräpaikasta.

Päätökseen saattoi toki vaikuttaa myös Granlundin joutuminen koronakaranteeniin toukokuun lopussa, sekä se, että Jukka Raitala on myös pelannut maajoukkueessa oikeana puolustajana. Todennäköistä onkin, että Kanerva hyödyntää monipuolisuusihme Raitalaa oikeana puolustajana silloin, kun tarvitaan varmuutta, ja Alhoa silloin, kun joukkueen halutaan hyökkäävän.

Ei pelkästään viiden pakin linjalla

Soirin ja Lassi Lappalaisen valinta kisajoukkueeseen kielii myös siitä, että Kanerva haluaa varautua myös käyttämään viime aikoina vähemmän nähty 4-4-2 ryhmitystä EM-kisojen aikana. Kummankin pelaajan ominaisin pelipaikka on laiturina, vaikka kumpikin pystyy toki muillakin pelipaikoilla tuuraamaan.

Moni odotti Suomen käyttävän kisoissa vain viiden miehen alakertaa, mutta valinnat viittaavat kuitenkin siihen suuntaan, että Kanerva haluaa pitää ainakin option pelata myös neljän puolustajan linjalla elossa, vaikkei sitä välttämättä kisoissa käyttäisikään.

Viimeisen opin Kanervan taktisista näkemyksistä tarjoaa Thomas Lam. Hollannissa pelaava Lam on totuttu useimmiten näkemään puolustajana, mutta Huuhkajissa hänen edellään on sekä topparin että laitapuolustajan paikalla useita nimiä.

Mielenkiintoisen Lamista tekee kuitenkin se, että hän pystyy aivan hyvin pelaamaan myös keskikentän pohjalla, missä maajoukkueessa on totuttu näkemään Tim Sparv. Lamin valinta kisajoukkueeseen vaikuttaa siltä, ettei Kanerva täysin luota kapteenin pelikuntoon, vaikka tämä Ruotsia vastaan puoliajan pelasikin, ja haluaa tälle pelipaikalle toisenkin varavaihtoehdon Rasmus Schüllerin lisäksi.

Ennen valintoja Suomen lähtökohdat turnaukseen vaikuttivat selviltä: Huuhkajat ottavat vastaan, yrittävät pitää ottelut tiukkoina ja oman maalin puhtaana ja iskeä tarvittavat osumat vastahyökkäyksistä. Kanervan pelaajavalinnat saavat kuitenkin epäröimään tuon skenaarion todenperäisyyttä – olisiko professorilla sittenkin vielä yksi kaniini hatussaan?