Jukka Kytölä on pitkän linjan maajoukkuepelaaja, joka on ollut monessa mukana. Futsalmaajoukkueessa yli kymmenen vuotta pelannut mies pelasi maanantaina sadannen ottelunsa.

Kampuksen Dynamon Jukka Kytölä oli maanantaina hyvällä tuulella tappiollisesta Kroatia-harjoitusottelusta huolimatta. Mies on kulkenut pitkän matkan joukkueensa mukana ja Kroatia-peli oli hänelle jo uran sadas maaottelu. Siihen on pystynyt hänen lisäkseen vain neljä pelaajaa futsalmaajoukkueen historiassa.

– Onhan se pitkän työn välietappi. Koen, että tässä on vuosia vielä jäljellä. On hienoa, että olen saanut olla mukana näin kauan ja pysyneet paikat sen verran hyvässä kunnossa, että pystyy vielä pelaamaan. Olen saanut myös keskittyä lajiin aika hyvin, Kytölä linjasi sadannen ottelunsa jälkeen.

Kytölän mukaan pitkäjänteinen työ on kantanut hedelmää Suomessa. Aina ei kuitenkaan ole ollut helppoa, mutta matkaan on tarttunut arvokasta kokemusta.

– Kyllä me aika pohjalta lähdettiin, kun joskus MM-esikarsintaturnauksessa jäätiin lohkokolmoseksi. Sieltä oli pitkä matka kavuttavana ylös. Olemme pikkuhiljaa pystyneet haastamaan myös kovempia maita – varsinkin viimeisen noin neljän vuoden aikana, kun olemme pelanneet tasapelejä ja voittaneetkin meitä rankingissa korkeammalla olevia joukkueita. Kyllä varsinkin se fiilis mikä meillä on kentällä, ja näiden hyvien otteluiden jälkeen, niin ne ovat upeita kokemuksia joista jää muistijälki.

Konkari kertoo, että futsalmaajoukkueen ilmapiiri on loistava ja uusien pelaajien on helppo tulla ryhmään mukaan. Yhteen hiileen puhaltaminen on näkynyt selkeästi joukkueen viimeaikaisissa otteissa.

– Voi sanoa, että joukkuehenki on tosi hyvällä tasolla. Tulemme hyvin toimeen keskenämme ja nautimme myös siitä yhdessä olosta. Se antaa meille sen yhden lisätekijän peliin, että teemme yhdessä hommia eikä meillä ole tavallaan suuria tähtiä.

EM-kisat eivät pyörineet Kytölän mielessä maajoukkuedebyyttiä tehdessä

– Ei sitä silloin miettinyt, vaan keskittyi vain omaan tekemiseen ja siihen, että saa sen ylimääräisen jännityksen pois heti pelin alussa. Tietysti nälkä kasvaa syödessä. Olemme joka vuosi kavunneet ylöspäin ja esimerkkinä, että Pohjoismaiden mestaruusturnaus kävi meille liian pieneksi. Se ei enää haastanut meitä, kun voitimme sen muutamana viime vuonna niin helposti. Piti hakea kovempia haasteita. Tälle kalenterivuodelle sattui sitten karsintaturnauksessa onnistuminen ja saimme kerättyä riittävät pisteet suoraan kisapaikkaan. Se oli kyllä upea hetki.